NSB: 2.18 Jaa mää vai?

Oli perjantai-ilta ja Nate odotti isäänsä kylään. Nyt kun hän ja Silja olivat sopineet alustavan hääpäivän, hän halusi jutella siitä Jiin kanssa. Hän oli kutsunut mukaan myös Tonin ja he olivat lähdössä porukalla baariin, eli äijien illanvietto oli edessä.

N: “Sä oot siis ilmeisesti menossa viettämään Ilonan kanssa tyttöjen iltaa?”

Silja: “Joo. Ei siitä nyt mitään kovin villiä illanviettoa tule, koska Ilona ei saanut näin lyhyellä varoitusajalla lapsenvahtia, joten me hengataan niitten kotona.”

N: “Voi harmi. No, sä pääset näkemään vähän millaista on lapsiperheen arki.”

S: “Hei mulla on aika monta sisarusta, muistatko? Mä tiedän kyllä aika hyvin mitä se on. Ei pitäis tulla yllätyksiä.”

N: “Totta. No, mutta ainakin pääsette puhumaan tyttöjen juttuja. Ilona on varmasti innoissaan, kun kuulee, että me ollaan sovittu hääpäivä.”

N: “Vaikka oltaishan me voitu sopia ne ens kesälle. Mutta minkäs teet, kun juhlapaikkakin on varattu ja kaikki.”

S: “Mä en vieläkään käsitä miten sulla oli varaa vuokrata meille Silton-hotelli. Ja vielä näin lyhyellä varoitusajalla! Mä luulin, että sinne on vuosien jonot.”

N: “No sä oletkin menossa naimisiin miehen kanssa, joka kuuluu erittäin rikkaaseen ja vaikutusvaltaiseen sukuun.”

Tosiasiassa Natella ei ollut aavistustakaan miten se oli tapahtunut. Hän vain oli saanut postissa vahvistuksen, että juhlapaikka on varattu ja myös maksettu, maksajana JH. Nate oli siis olettanut, että sen täytyi olla jälleen hänen isänsä ansiota.

S: “Siltä näyttää. Täytyy sanoa, että mä olen hyvin vaikuttunut!”

S: “Otat sitten iisisti. Etkä ryömi kotiin aamuneljältä umpitunnelissa.”

Greta: “Hei jos te aiotte olla baarissa koko illan, niin meki lähetään Pinskun kanssa viihteelle.”

N: “Pitäkäähän hauskaa ja pitäkää toisistanne huolta. Soita jos tulee jotain!”
G: “Joo joo, ei tarvi hyysätä tolleen.”

G: “Oolrait, eiköhän lähdetä.”

N: “Moikka sitten!”

G: “Moiiii!”

Myöhemmin lähikuppilassa:

Jii: “Kuvitella, mun poikani on menossa naimisiin! Mihin nämä vuodet oikein kuluivat?”

J: “Ja vielä Silton-hotellissa, wau! Miten sä siinä onnistuit? Margaret ja Rikhard taas?”

N: “Siis… Etkös sä itse juuri nimenomaan..?”

“Morooo, mitä äijät!” kuului Tonin ääni Naten selän takaa ja keskeytti hänen kysymyksensä.

J: “Mitä sä olitkaan kysymässä?”
N: “Ei sillä niin väliä.. MOROOOO MITÄ ÄIJÄ?!”

Ilona: “Moi Silja! Istu vaan alas, mä keitän kohta kahvia. Tää pikkukaveri taitaa vain tarvita mun huomiota ensin, kitinän volyymista päätellen.”

I: “Otahan siitä, niin rauhoitut. Jahas, meillä taitaa olla vielä vaipan vaihto edessä.”

I: “Niin, teillä on nyt siis Naten kanssa hääpäivä sovittuna?”
S: “Joo..”

I: “Sä kuulostat apealta. Onko jotain sattunut?”
S: “No, tavallaan.. Tai siis..”

I: “Ai jestamandeera, se kahvi! Minä ja mun laho pääni! Ootas, mä kaivan keittimen tuolta kaapista.”

Toni: “Joko sä kerroit sun faijalle teidän häiden jälkeisistä suunnitelmista?”
J: “Ai mistä suunnitelmista?”

N: “Sillon kun mä lähdin sukupuolenkorjaushoitoihin, lääkäri suositteli laittamaan sukusoluja talteen, ihan siltä varalta, että haluaisin joskus omia lapsia.”

N: “Joten me ollaan Siljan kanssa mietitty, et voitais hyödyntää niitä ja hankkia yhteinen lapsi.”

I: “Ai teillä on sellaisia suunnitelmia! Wau!”
S: “Joo! Oli kyl onni, että Nate ehti säilömään munasoluja ennen korjaushoitoja. Muuten meillä ei olis mitään mahdollisuuksia saada omaa biologista lasta.”

I: “No saako kysyä, että miksi sä sitten olet niin apealla mielellä? Tuohan kuulostaa aivan ihanalta suunnitelmalta!”

S: “Nojoo, mut.. Kai se on vaan, et se lapsi ei sit kuitenkaan oo mun, biologisesti. Nate saa oman biologisen lapsen, mulle se ei oo mahdollista..”

I: “Ymmärrän kyl hyvin.. Miten te nyt sitten aiotte toteuttaa ton kaiken käytännössä?”

N: “No se tässä onkin se hankalin osuus. Me saadaan kyllä siittiöitä Väestöliiton kautta, mutta käytännössä me kuitenki tarvitaan joku ihan oikea ja elävä biologinen nainen kantamaan sen lapsen meille, eikä se oo ihan helppo nakki.”

J: “Puhumattakaan siitä, miten kalliiksi lapsi tulee loppujen lopuksi.”

T: “Mä voin komppaa! Joona ei oo montaakaan kuukautta ja rahaa menee jo enemmän ku oisin uskaltanu kuvitella.”

Sen sanottuaan Toni taputti häntä veljellisesti olalle ja ilmoitti sitten lähtevänsä käymään wc-tilojen puolella.

N: “Itse asiassa, siitä mun on pitänytkin puhua. Tai siis enemmänkin kiittää sua siitä kaikesta taloudellisesta tuesta mitä oon sulta näiden vuosien aikana saanut. Mä en ois oikeesti pärjänny mitenkään ilman sitä, kiitos.”

J: “Mistä sä nyt puhut?”

I: “Mä uskon, että kaikki menee vielä hyvin. Kyllä te löydätte lapsellenne synnyttäjän!”

S: “Niin.. Vaikka, en mä tiedä.. Kai lapsen saaminen ei oo ollu mulle koskaan varsinaisesti mitenkään tärkeä juttu. Eikä mua todellakaan haittaa, että mun ei tarvi synnyttää.”

I: “Niin ja hei – ei yhtään raskauskiloja pudotettavana! Mutta jos toi lapsiasia ei oo sulle niin kamalan iso juttu, niin mikä sua sitten painaa?”

S: “No.. siis.. Ne kilot just! Mun pitäis pudottaa ainakin viis kiloa häitä varten.”

I: “Mä löysin yhden tosi hyvän pikadieetin, ootas mä etsin sen ohjeen jostain..”

Ilona pomppasi ylös lähteäkseen etsimään..

S: “No okei, mä en oo ollu ihan rehellinen Natelle kaikesta!”

…ja istui samantien takaisin alas.

S: “Sinä iltana, kun me palattiin Naten kanssa takaisin yhteen.. ja jolloin se kosi mua ekan kerran.. *huoh* Mä olin sinä iltana toisen kanssa.”

N: “Camoon faija! Tässä ei oo nyt muita, kyllä sä voit sen myöntää.”

N: “En mä tiedä miksi sä sitä haluaisit salailla, että sä oot halunnut auttaa poikaasi rahallisesti, mutta en mä kellekään kerro jos sä niin toivot..”

N: “Voi että kun se oliskin hienoa että pystyis auttamaan, mutta mä pelkään että meikäläisen rahavarannoilla ei kummoisesti juhlita.”

N: “No miten sä sit selität Siltonin? Ja sen kymppitonnin avustuksen, joka mun tilille ilmestyi välittömästi mun kerrottua olevani kihloissa?”
J: “No sehän on selvää, sinun äitisi suku on tietysti niiden takana! Kenellä muulla olisi varaa tuollaiseen?”

N: “Siis säkö ihan oikeasti pidät edelleen kiinni siitä, että sä et oo niiden rahojen takana?”
J: “Jep! Ja nyt taitaa luonto kutsua, pieni hetki.”

N: “Jahas, no eiköhän sitten laiteta lisää juomista tulemaan. Alkaakin tässä jo suuta kuivaa.”

N: “Hei kyyppari, pistähän yks tiukka jakoavain!”

N: “Eikä tarvi yhtään pihistellä sen viinan kanssa.”

N: “Ja itse asiassa, pistä samantien toinenkin. Faija tarvii selvästi rentoutusta.”

“Moi,” kuului ääni hänen takaansa.

Nate hätkähti täysin outoa ääntä. Sen lähde, goottityyliin pukeutunut nuori nainen, istui hänen viereensä.

N: “Ah, joo.. Moi vaan!”

Nate tervehti naista ystävällisesti ja palasi sitten omiin ajatuksiinsa. Tämä ei kuitenkaan luovuttanut ihan niin helpolla.

“Minä olen Annabelle. Käytkö täällä useinkin?”

Nainen puhui selkeällä ulkomaalaisella aksentilla, mutta Nate ei paikallistanut mistä tämä voisi olla kotoisin.

N: “Nooh, satunnaisesti.. Oon itse asiassa juhlimassa mun kihlautumista ja tulevia häitä, joten..”

A: “Harmi. Vaikutat kiinnostavalta.”

N: “Mitä sä tarkotat?”
A: “Tarkoitan, että oisin voinut näyttää sinulle sellaisia temppuja, mitä kukaan toinen nainen ei ole sinulle koskaan näyttänyt.”

Nate ei meinannut saada sanaa suustaan. Kuuma goottinainen yritti selvästi iskeä häntä – miksi tällaista ei tapahtunut ikinä silloin, kun hän oli sinkku??

N: “No mä olen tosiaan menossa naimisiin, joten voit lopettaa.”
A: “Ootko nyt ihan varma?”

Hänen oli pakko laittaa koko hommalle stoppi heti alkuunsa. Hän ei halunnut ottaa enää ainuttakaan riskiä, että voisi menettää Siljan.

N: “Kyllä, mä oon varma. Oon imarreltu, mutta oon tosiaan onnellisesti varattu.”

A: “Moi moi!”

J: “Vau, kukas toi oli?”

N: “Nooh, katsos kun meitsillä pyörii näitä naisia ympärillä..”
J: “Aika kuuma! Mutta myös jotenkin tutun näköinen.. Ihan kuin olisin nähnyt tuon ilkikurisen virneen joskus ennenkin..”

Seuraava jakso: 2.19 Pussailua ja paljastuksia